Pitkän linjan ranskalaisen ohjaajan, Alain Resnaisin (Viime vuonna Marienbadissa, Yö ja usva) Hiroshima, rakastettuni, ja kunnioitetuimpana työnään – elokuvana, jota pidetään yhtenä ranskalaisen elokuvan ?uuden aallon? (French New Wave 1958-1964) kiistattomampana merkkiteoksena. Uusi aalto haki voiman elokuviinsa panostamalla teostensa ja niiden esittelemien kohtausten, ympäristön ja näyttelijöiden autenttisuuteen, sekä tähtäämällä eloku-vantekijöiden arvostuksen nostamiseen, samalle tasolle kuin kirjailijoilla, säveltäjillä ja taidemaalareilla. Tämä uusi lähestymis-tapa tiesi valtavaa vastustusta perinteisemmän elokuvan kannattajilta, mutta myös vastakaikua: elokuvateollista, -teknistä ja -taiteellista murrosta, joka lopulta sai globaalin kannatuksen.

Hiroshima, rakastettuni tapahtuu kahdessa eri ajassa, vuosissa 1945 ja 1954. Ranskalainen näyttelijätär kohtaa 1954 työmatkallaan japanilaisen miehen, joka aikoinaan selvisi Hiroshiman ydinpommituksesta. Naisen muistot sodasta ovat eläminen miehitetyssä maassa ja rakkaus vihollisjoukkoihin kuuluvaa sotilasta kohtaan. Kaksikon hetken suhde avaa oven menneisyyden ja nykyisyyden välille: muistoille, unohdetuille asioille, toiveille ja peloille. Toisinaan, vaikka elämä menee aika pysyy paikoillaan…